Семья и школа

1. Balassa, I. 1968. Jancó János, az etnográfus [Jancó János as Ethnographer]. Ethnográphia 79: 319–
323.
2. Blomstedt, Y., and V. Sucksdorf. 1902. Karelische Gebäude und ornamentale Formen aus Zentral-Russisch-Karelien [Carelian House and Ornamental Forms in the Central-Russian Carelia]. Helsingfors: Finnische Altertumsgesellschaft.
3. Buch, M. 1882. Die Wotjäken: Eine ethnologische Studie [The Votjaks: A Ethnological Study]. Helsingfors: Druckerrei der Finnischen Litteratur Gesellschaft.
4. Fishman, O.M. 2005. Kontakty i impulsy: iz istorii finskoi I rossiiskoi etnografii [Contacts and Impulses: From the History of Finnish and Russian Ethnography]. In Sankt-Peterburg — Khel’sinki,
Khel’sinki — Sankt-Peterburg, 1809–2004 [St. Petersburg — Helsinki, Helsinki — St. Petersburg,
1809–2004], edited by A.V. Prokhorenko, 175–187. St. Petersburg: Institut Finliandii v SanktPeterburge: Evropeiskii Dom.
5. Heikel, A.O. 1888. Die Gebäude der Tscheremissen, Mordwinen, Esten und Finnen. Ethnographische
Forschungen aus dem Gebiete der finnische Völkerschaften [The Mari’s, Mordovian’s, Estonian’s
and Finnish Houses: Ethnographical Research on the Sphere of Finnish Kinsfolk]. Helsingfors:
Druckeri der Finnischen litteraturgesellschaft.
6. Hämäläinen, A. 1943. Das Gebiet, die Aufgaben und der gegenwärtige Stand der finnisch-ugrischen
Völkerkunde [The Subject, Task and Modern Situation on the Finno-Ugric Ethnology]. Mitteilungen des Vereins für finnische Volkskunde 1–2: 1–13.
7. Inha, I. 1921. Kalevalan laulumailta [Kalevala — Singing Country]. Helsinki: Tietosanakirja OY.
8. Jankó, J. 1900. A magyar halászat eredete [The Origin of Hungarian Fishing]. In Zichy Jenő Gróf harmadik ázsiai utazása, I [The 3rd Asian Expedition of Count Jenő Zichy, I], by J. Jankó. Budapest;
Leipzig: Hornyánszky V.; Karl W. Hiersemann.
9. Jankó, J. 1978. Die ethnographische Abteilung des ungarischen Nationalmuseums [The Department
of Ethnography in Hungarian National Museum]. Acta Ethnographica Academiae scientiarum
Hungaricae 27: 223–224.
10. Jankó, J. 1993. Finnországi jegyzetek [The Notes of Finland]. Budapest: Néprajzi Múzeum.
11. Jankó, J. 2000. Utazás osztjákföldre 1898 [The Travelling to Ostjaks]. Budapest: Néprajzi Múzeum.
12. Karkama, P. 1999. The Individual and National Identity in J.V. Snellman’s Young-Hegelian Theory.
In National History and Identity: Approaches to the Writing of National History in the North-East
Baltic Region in the Nineteenth and Twentieth Centuries (Studia Fennica: Ethnologica 6), edited by
M. Branch, 141–152. Helsinki: Finnish Literature Society.
13. Kharuzin, N.N. 1895. Ocherk istorii razvitia zhilisha u finnov [The Outline of History Finnish Houses]. Etnograficheskoe obozrenie 24 (2): 51–104; 25 (2): 51–104.
14. Kodolányi, J., Jr. 1997. Gróf Zichy Jenő harmadik ázsiai expediciója és Jankó János [The 3rd Asian
Expedition of Count Jenő Zichy]. Néprajzi Értesitő 79: 47–56.
15. Korhonen, T., and M. Räsänen. 1992. Niilo Valonen 1913–1983. In Pioneers: The History of Finnish
ethnology (Studia Fennica: Ethnologica 1), edited by M. Räsänen, 144–168. Helsinki: Finnish Literature Society.
16. Korompay, B. 1953. Jancó János, a finnugor néprajzi kutatásokúttörője [Jancó János and the Subject
of Finno-Ugric Ethnography]. Nyelvtudományi Közlemények 54: 228–246.
17. Lehtinen, I. 1992. Field Expedition as a Source of Finno-Ugrian Ethnology. In Pioneers: The History
of Finnish Ethnology (Studia Fennica: Ethnologica 1), edited by M. Räsänen, 41–49. Helsinki:
Finnish Literature Society.
18. Lehtinen, I. 1993. August Ahlqvistin kansatieteelliset havainot [The Ethnographical Observations of
August Ahlqvist]. In Suomen kieli, Suomen mieli [Finnish language, Finnish thought], 78–97.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
19. Lehtonen, J.U.E. 1972. U.T. Sirelius ja kansatiede [U.T. Sirelius and Ethnography]. Helsinki: Suomen
muinaismuistoyhdistys.
20. Lehtonen, J.U.E. 1981. U.T. Sirelius Student of Finno-Ugric Ethnology. Ethnologia Scandinavica
13–21.
21. Lehtonen, J.U.E. 1992. Kustaa Vilkuna. In Pioneers: The History of Finnish Ethnology (Studia Fennica:
Ethnologica 1), edited by M. Räsänen, 126–134. Helsinki: Finnish Literature Society.
22. Niiranen, T. 1987. Axel Olai Heikel. Sumalais-ugrilaisen kansatieteen ja arkeologian tutkija [Axel Olai
Heikel: Finno-Ugrian Ethnographer and Archeologist]. Kuopio: Kustannuskiila.
23. Polvinen, T. 1997. Derzhava i okraina. N.I. Bobrikov — general-gubernator Finliandii 1898–1904 gg.
[Power and Outskitrt: N.I. Bobrikov — General-Governer of Finland 1898–1904]. St. Petersburg:
Evropeiskii dom.
24. Popov, N.S. 2005. Vklad S.K. Kuznetsova v izuchenie tradicii mariitsev i udmurtov [S.K. Kuznetsov’s
Contribution in Mari’s and Udmurt’s Traditions Studies]. Finno-ugrovedenie 1: 58–78.
25. Sihvo, H. 1999. Karelia: A Source of Finnish National History. In National History and Identity. Approaches to the Writing of National History in the North-East Baltic Region in the Nineteenth and
Twentieth Centuries (Studia Fennica: Ethnologica 6), edited by M. Branch, 181–201. Helsinki:
Finnish Literature Society.
26. Sirelius, U.T. 1901. J. Jankó. Herkunft der magyarischen Fischerei [J. Jankó. The Origin of Hungarian Fishing]. Finnisch-Ugrischen Forschungen [Finno-Ugric Studies]. Anzeiger 1: 1–26.
27. Sirelius, U.T. 1900. Ostjakkilaiselta matkaltani v 1898 [Travelling to Ostjaks in 1898]. Journal de la
Société Finno-Ougrienne 17: 1–29.
28. Sirelius, U.T. 1900. Kertomus ostjakkien ja vogulien luotekemästäni kansatieteellisestä tutkimusmatkasta v. 1899–1900 [The Report of Ethnographical Scientific Trip to Ostjaks and Voguls in 1899–
1900]. Journal de la Société Finno-Ougrienne 18: 1–10.
29. Sirelius, U.T. 1902. Ostjakkien ja vogulien hautaustavoista ja heidän käsityksestään elämästä kuoleman jälkeen [The Ostjaks and Voguls Practice of Burial and Representation of the Life after
Death]. Suomen Museo 9: 49–56.
30. Sirelius, U.T. 1903. Ostjakkien ja vogulien hautaustavoista ja heidän käsityksestään elämästä kuoleman jälkeen [The Ostjaks and Voguls Practice of Burial and Representation of the Life after
Death]. Suomen Museo 10: 4–14, 36–42.
31. Sirelius, U.T. 1903. Die Handarbeiten der Ostjaken und Wogulen [The Home Crafts of Ostjaks and
Voguls]. Journal de la Société Finno-Ougrienne 22: 1–75.
32. Sirelius, U.T. 1904. Ostjakkien ja vogulien tuohi- ja nahka koristeita. Ornamente auf Birkenrinde und
Fell bei den Ostjaken und Wogulen [The Ostjaks and Voguls Ornaments on the Birch Bark and
Fur]. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö.
33. Sirelius, U.T. 1906–1908. Suomalaisten kalastus. I–III [The Finnish Fishing. I–III]. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran.
34. Sirelius, U.T. 1908. Matkakertomus kansatieteelliseltä matkalta permalaiskansain keskuuteen kesällä
1907 [Travel Notes of Ethnographical Trip to the Permian People on the Middle of Summer
1907]. Journal de la Société Finno-Ougrienne 25: 15–17.
35. Sirelius, U.T. 1910. Über die primitive Wohnungen der finnischen und ob-ugrischen Völker [About the
Primitive Buildings of Finnish and Ob-Ugrian People]. Helsingfors: Finnisch-Ugrische Gesellschaft.
36. Sirelius, U.T. 1912. Primitive konstruktionsteile an prähistorischen Schiffen [The Primitive Construction of Prehistoric Boats]. Finnisch-Ugrische Forschungen 13: 1–6.
37. Sirelius, U.T. 1912. Über einige Traggeräte und Umschlagetücher bei den finnisch-ugrischen Völkern
[About Same Load-Carry Systems of Finno-Ugric People]. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen
Aikakauskirja 26: 29–58.
38. Sirelius, U.T. 1914. Über das Jagdrecht bei einigen finnisch-ugrischen Völkern [About the Hunting
Rule of Finno-Ugric People]. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 35: 1–34.
39. Sirelius, U.T. 1914. Über einige Prototype des Schlittens [About Same Prototype of Skies]. Journal
de la Société Finno-Ougrien 30: 1–26.
40. Sirelius, U.T. 1916. Suomen kansanpukujen historia [The History of Finnish Dress]. Journal de la
Société Finno-Ougrienne 31.
41. Sirelius, U.T. 1919/1921. Suomen kansanomaista kulttuuria, I–II. Esineellisen kansatieteen tuloksia
[Finnish Folc Culture, I–II; The Artifacts Ethnographical Results]. Helsinki: Otava.
42. Sirelius, U.T. 1921. Kalevalatalo, suomalaisen kulttuuritutkimuksen ahjo ja ohjelma [The House of Kalevala, Center and Program of Finnish Culture Research]. Helsinki.
43. Sirelius, U.T. 1923. Suomen Kansallismuseo. Opas suomalais-ugrilaisella osastolla [Finnish National
Museum: The Guidebook to Finno-Ugric Department]. Helsinki.
44. Sirelius, U.T. 1924. Die Herkunft der Finnen. Die finnisch-ugrischen Völker [The Origin of Finns:
Finno-Ugric People]. Helsinki.
45. Sirelius, U.T. 1924. Suomen ryijyt. Tekstiilihistoriallinen tutkimus [Finnish Rugs: A Textile-Historical
Study]. Helsinki: Otava.
46. Sirelius, U.T. 1926. The Ryijy-Rugs of Finland: A Historical Study. Helsinki; Zwickau.
47. Sirelius, U.T. 1934. Die Volkskultur Finlands. I: Jagd und Fischerei in Finland [Folc Culture of Finland;
I: Hunting and Fishing], edited by W. Steinitz. Berlin; Leipzig: de Gruyter.
48. Sirelius, U.T. 1934. Metsästys [Wooden Works]. In Suomen suku [Finnish Kin], 3: 3–46. Helsinki:
Otava.
49. Sirelius, U.T. 1983. Reisebeschreibung der zweiten expedition von U.T. Sirelius zu den Ostjaken und
Wogulen [Travel Notes of the Two Expedition of U.T. Sirelius to Ostjaks and Voguls]. In Reise zu
den Ostjaken [Travel to Ostjaks], edited by I. Lehtinen, 15–21. Helsinki: Suomalais-ugrilainen
seura.
50. Sirelius, U.T. 2001. Puteshestvie k khantam [Travel to Khant’s]. Tomsk: Izdatel’stvo Tomskogo universiteta.
51. Sirelius, U.T., and Y. Wichmann. 1914. Pari vanhaa pyydystä [Two Olden Traps]. Virittäjä 18: 96–101.
52. Survo, V.V., A.A. Survo, and V.E. Sharapov. 2016. Etnografia “u zerkala”: pis’ma U.T. Sireliusa s
Belogo moria [“In front of a Mirror” Ethnography: U.T. Sirelius’s Letters from the White Sea].
Urals historical news 2: 88–97.
53. Vilkuna, K. 1965. O polozhenii finno-ugorskoi etnografii (etnologii) v nastoiashee vrem’ia [About the
Position of Finno-Ugric Ethnography (Ethnology) in Modern Time]. Sovetskoe finno-ugrovedenie
2: 129–138.
54. Vilkuna, K. 1969. Opetajani Uuno Taavi Sirelius [My Teacher Uuno Taavi Sirelius]. Kalevalaseuran
vuosikirja 49: 85–101.
55. Vuorela, T. 1977. Ethnology in Finland before 1920. Helsinki: Societas scientiarum Fennica.
56. Wilson, W.A. 1976. Folklore and Nationalism in Modern Finland. Bloomington: Indiana University
Press.
57. Zagrebin, A.E. 2014. Etnograficheskoe finno-ugrovedenie v Rossii: dinamika nauchnykh idei i znanii
[Ethnographic Finno-Ugric Studies in Russia: The Evolution of Scientific Ideas and Knowledge].
Trudy Karel’skogo nauchnogo tsentra RAN (Gumanitarnye nauki) 3: 3–8.
58. Zagrebin, A.E., and K.I. Kulikov. 2011. Sovetskoe finno-ugrovedenie 1920-kh — nachala 1930-kh gg.:
pervye deistviia i protivodeistviia [Soviet Finno-Ugric Studies in the 1920s and Early 1930s
: First
Action and Counter-Actions]. In Proniknovenie i primenenie diskursa natsional’nosti v Rossii
i SSSR v kontse XVIII — pervoi polovine XX vv. [The Introduction and Use of the Nationality Discourse in Russia and the USSR in the Late 18th — First Half of the 20th Centuries], edited by
I. Yaats and E. Tammiksaar, 149–163. Tartu: Estonskii natsional’nyi muzei.
59. Zagrebin, A.E., and V.E. Sharapov. 2008. K istorii “permskoi expedicii” U.T. Sireliusa [To the History of U.T. Sirelius Permian Expedition]. Etnograficheskoe obozrenie 1: 110–117.
60. Zagrebin, A.E., and V.E. Sharapov. 2011. U.T. Sirelius i problemy izucheniia kultury zhizneobespecheniia finno-ugorskikh narodov Rossii [U.T. Sirelius and the Problems of Studying Economy
and Material Culture of the Finno-Ugric People in Russia]. Vestnik Pomorskogo universiteta. Seriia: Gumanitarnye i sotsial’nye nauki 6: 22–28.
61. Zherebtsov, I.L., A.E. Zagrebin, V.E. Sharapov, and A. Yu. Yurpalov. 2012. Etnograficheskii muzei
i identichnost’: k predystorii formirovaniia muzeinykh kollektsii permskikh narodov (komi i udmurtov) [The Muzeum of Ethnography and Identity: To the Prehistory of Museum Collections
Formation of the Permian Peoples (Komi and Udmurts)]. Izvestia Komi nauchnogo tsentra UrO
RAN 1: 78–82.